sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Orgasmi konservatiivien tapaan

                         



Amerikkalaista John D. Gartneria pidetään psykologian huippuasiantuntijana, joka on tehnyt pitkän uran psykoterapeuttina ja lääketieteellisen tiedekunnan psykiatrisena kouluttajana. U.S. Newsin mukaan Gartner on luonnehtinut Donald Trumpia "vaarallisella tavalla mieleltään sairaaksi". Hän sanoo, että Trump on narsistisesti häiriintynyt niin vakavasti, että hän on vaarallinen henkilö Yhdysvaltain presidentiksi. Gartner kuvaa Trumpin häiriötä sanoilla "malignant narcissism".  

Psykiatrian professori Jyrki Korkeila kommentoi Gartnerin arviota 4.2.2017 Facebookin lakonisessa päivityksessään seuraavasti: "Jo Diilin aikana arvioni oli sama." Korkeila viittaa tietenkin taannoiseen tosi-tv-sarjaan, jota Donald Trump isännöi. Myös psykiatri-kirjailija Claes Andersson on tullut samaan johtopäätökseen Trumpin henkisestä horisontista.

Gartner sanoo, että Trumpin impulssien hallitsemattomuus on niin näkyvää, että asiantuntija tunnistaa selvästi hänen häiriintyneisyytensä, jota leimaavat antisosiaalinen käytös, empatian puute, hypomania, sadismi, aggressiivisuus, vainoharhaisuus ja suuruuskuvitelmat.

Jatkuvat mielenosoitukset Yhdysvalloissa ja monumentaalinen Trumpin vastainen somesota kertovat siitä, kuinka tavallisetkin ihmiset näkevät hänen falskiutensa ja vaarallisuutensa. Tietenkin median on uutisoinnissaan keskityttävä ulkoisiin asioihin eli poliittiseen peliin, jota julkisten asioitten hoitaminen paljolti on.

Tähän näkökulmaan on tottunut myös historiantutkimus. 

On kyse sitten Hitleristä, Stalinista, Maosta, Pol Potista tai Pohjois-Korean vituraan kasvaneesta kultapojasta tai vaikka monista sädekehän saaneista antiikin hallitsijoista, näiden murheellista historiaa on totuttu tutkimaan kuin šakkipeliä: mikä siirto johti mihinkin, ja mitä hyötyä haviteltiin milläkin valloituksella?  Ei siis useinkaan ole puututtu perimmäiseen kysymykseen eli siihen, mitkä sielulliset riivaajat ovat saaneet kelvottomat johtajat käyttäytymään niin kauhealla tavalla kuin ovat käyttäytyneet. Syy tämän puolen tutkimattomuuteen on tietenkin se, että psykohistoriallinen näkökulma on vielä aika vieras ilmiö ja se vaatii uudenlaista koulutusta ja uudenlaista tutkijanvalmiutta.

Mutta historiasta nykypäivään eli Trumpiin.

Voiko ihmisparkaa varsinaisesti tuomita, jos hän ei voi itselleen mitään eikä hänellä ole psyykkisiä edellytyksiä nähdä vikojaan ja tekojensa seurauksia? Eikö hän pikemminkin ansaitsisi myötätuntoa ja sääliä? Varsinaisia syyllisiä ovat hänen kannattajansa. "Älä hullua syytä vaan hullun kuljettajaa", sanoo vanha viisaus. Mutta kun poliittisissa orgioissa rypevä kannattajakunta on syyntakeettomassa tilassa, vastuu on lopulta niillä joukoilla ja yksilöillä, jotka ovat säilyttäneet järkensä valon.

Ellei Trump saa kesken kaiken niin mittavaa paskahalvausta, että Valkoisen talon sekopäisinkin talkoolainen ymmärtää, että nyt isäntä saatana köysiin tai muuten tästä soppa syntyy, niin on edessämme epävarmat ajat.


PS. Näitä miettiessämme tapahtuu toisaalla, että…

…salaisessa kortteerissa maan alla hekottelee terroristi ja pohtii, mikä olisi mehevin tapa provosoida lännen kuumakalle perusteellisesti. Eiköhän vain irtoaisi ensimmäinen juhlapata ydinsiilostaan. — Ja aivan parasta, jos suunta olisi väärään osoitteeseen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti